Vuoden 2019 kiinnostavimmat innovaatiot yhdellä sivulla

Blockchain kuvassa
Lähde: Pixabay

Tiesitkö eläväsi tulevaisuudessa? Moni teknologiaharrastaja odotti vuodenvaihdetta malttamattomana, sillä piilaakson teknologiagurut ovat povanneet vuodelle 2019 useita teknisiä innovaatioita. Vaikka vain osa heidän ennustuksistaan kävisi toteen, arkemme mullistuu suuresti. Mitä innovaatiota sinä odotat eniten vuodelta 2019? Oletko innoissasi vai vähän huolestunut? No, artikkelin luettuasi olet ainakin varautunut tulevaisuuden yllätyksiin!

Kaikkivoipa blockchain

Blockchain eli kansankielisesti lohkoketju nousi suuren yleisön silmiin maailman ensimmäisen suositun kryptovaluutan, Bitcoinin mukana. Bitcoinin luotettavuus ja menestys laitetaan yleensä mystisen blockchainin piikkiin. Mutta tiedätkö, mitä blockchain oikeasti tarkoittaa? Miksi se on niin luotettava? Ja miksi teknologiagurut povaavat siitä nyt ratkaisua maailman kaikkiin ongelmiin?

Yksinkertaisimmillaan blockchain on jaettu ketju dataa, jota ei voi muuttaa enää jälkikäteen. Jokaisen ”lohkon” kirjaamiseen käytetään ainutlaatuista koodia, joka leimaa kyseisen lohkon sisältämän informaation. Tätä koodia jäljittämällä voidaan selvittää, kuka kirjasi lohkon ketjuun ensimmäisenä – eli mikä lohko on aito ja mikä ei. Yhdelle ihmiselle näiden koodien laskeminen ja tarkistaminen olisi aivan valtava urakka, mutta kun työ on jaettu tuhansien ja taas tuhansien tietokoneiden välille, ketjun luotettavuus on varma.

Bitcoin käyttää blockchainia säilyttämään nimettömän merkinnän jokaisesta valuutalla tehdystä kaupasta. Prosessi leikkaa pankin kokonaan pois yhtälöstä, mikä houkuttelee varovaisia käyttäjiä. Mutta teoriassa lohkoon voisi säilöä mitä tahansa tietoa. Oikein toteutettuna blockchainilla voisi esimerkiksi varmistaa, että nykyisin epäilyttävät sähköiset vaalijärjestelmät pysyisivät sekä anonyymeinä että luotettavina. Lohkoketjua voi hyödyntää myös sähköisten sopimusten käsittelyssä: sopimuksen osia on mahdoton muuttaa jälkikäteen, joten osapuolet voivat olla varmoja, että heidän oikeuksistaan pidetään kiinni. Blockchain onkin yksi IT-alan todellisista innovaatioista, emmekä me ole nähneet kuin murto-osan sen todellisesta potentiaalista.

Algoritmit somen takana

Viime vuoden lopulla huolestuimme sosiaalisen median jättien käyttämistä algoritmeista, mutta kohun seuraukset ehtivät toteutua vasta tänä vuonna. Paljastukset Googlen ja Facebookin toimintatavoista aiheuttivat paljon kohua ja jopa oikeustoimia. Mutta mitä algoritmit oikein ovat? Pitääkö niistä oikeasti huolestua?

Lyhyesti sanottuna algoritmit ovat ohjelmia, joiden tehtävä on käsitellä dataa tietyllä tavalla. Esimerkiksi yksinkertaisimmillaan Googlen hakukonealgoritmi ei tee muuta kuin asettaa eri nettisivut järjestykseen niiden suosion perusteella ja yrittää tarjota niistä parhaimman hakijalle. Samalla tavalla Facebookin algoritmi yrittää selvittää, millaisista asioista sen käyttäjä on kiinnostunut. Sen jälkeen se varmistaa, että käyttäjä näkisi uutissyötteessään vain kiinnostavia asioita. Käytännössä asia on kuitenkin toinen. Palvelujen suosion kasvaessa myös algoritmien koko ja monimutkaisuus kasvoi räjähdysmäisesti. Nykyisin Googlen suurimmat algoritmit ovat niin valtavia ja monimutkaisia, etteivät edes niiden tekijät ole täysin varmoja niiden toimintatavoista. Facebookissa algoritmit ovat johtaneet niin sanottuun kuplautumiseen, eli algoritmi on karsinut pois viestit, jotka eivät vastaa käyttäjän mielipidettä. Jos käyttäjä ei huomaa olevansa kuplassa, hän luulee maailman olevan täynnä kanssaan saman mielisiä ihmisiä.

Algoritmit eivät kuitenkaan ole itsessään pahoja. Ne ovat vain pätkiä koodia, jotka toteuttavat niille annettuja ohjeita. Elämme nykyisin algoritmien keskellä, emmekä tulisi toimeen ilman niitä. Paras tapa selvitä on olla tietoinen algoritmien toiminnasta ja muistaa, etteivät ne näytä meille koko totuutta.



Tiesitkö, että myös Cabaret Clubin kaltaiset nettikasinot ovat nettiteknologian edelläkävijöitä? Ja pelatessasi pelejä nettikasinolla voit varmistaa, että sinulla on aina varaa ostaa itsellesi uusimmat keksinnöt ja vempeleet.

Microgaming roulette


Blockchain ja algoritmit toimivat internetissä, jossa niiden vaikutusta on vaikea huomata. Mutta robotit ovat käsin kosketeltavia. Ne ovat täällä, nyt. Viime jouluna joukko drooneja eli lennokkeja terrorisoi Gatwickin lentokenttää. Onko koneiden vallankumous alkanut? Olemmeko vaarassa? Emme sentään! Scifi-elokuvien uhkakuvista huolimatta robotit ovat yhä meidän ohjattavissamme. Robotit ovat uurastaneet tehtaiden tuotantolinjoilla jo vuosikymmeniä, mutta nyt ne ovat tulossa myös koteihimme. Joko sinulla on robottipölynimuri? Oletko lennättänyt droonia?

Robottien älykkyys kasvaa kohisten. Shakki hävittiin tietokoneelle jo 1996, ja vuonna 2018 tekoäly oppi lukemaan paremmin kuin ihminen. Tekoälyjen kehittyminen avaa valtavasti uusia mahdollisuuksia. Emmehän esimerkiksi haluaisi, että automaattisen auton tekoälykuljettaja olisi typerä! Suuremman toimintavallan antaminen keinoälylle sisältää silti joukon moraalisia ongelmia: Pitäisikö älyauton suojella omistajaansa yli muiden, vaikka kolaroimalla kuolettavasti se voisi pelastaa kymmenen muuta? Jos kyllä, haluaako kukaan ajaa autolla, joka saattaisi tappaa kuskinsa?

Tässä piileekin valttimme, jota tekoälyt eivät ylitä vielä pitkään aikaan: tekoälyt eivät ole hyviä tekemään moraalisia tai luovia päätöksiä. Ne loistavat tilanteissa, joissa tarvitaan loogisuutta, täsmällisyyttä ja tarkkuutta. Mutta ihminen voi päihittää tekoälyn yksinkertaisesti olemalla niin arvaamaton, ettei kone pysty ennustamaan hänen liikkeitään. Vaikuttaa siis siltä, että vaikka robotit ovat erinomaisia renkejä, ne tarvitsevat aina ihmisen isännäkseen.

Mikä ihmeen kvantti?

Nimensä puolesta kvanttitietokone kuulostaa hulluimman tieteiskirjan keksinnöltä, mutta ne ovat jo nykypäivää. Nykyajan tietokonejättien kilpajuoksu käydäänkin parhaillaan parhaan kvanttitietokoneen kehittämisessä. Miksi kaikki ovat kiinnostuneet kvanteista? Miten ne eroavat biteistä?

Kvanttitietokoneen voima perustuu kubittien superpositioon: tavallisen tietokoneen perusyksikkö bitti voi olla kerrallaan vain yksi tai nolla, mutta kubitti voi olla yhtä aikaa sekä nolla että ykkönen. Tavallinen tietokone voi siis tutkia arvojoukkoa vain yksi kohta kerrallaan, mutta kvanttitietokone näkee kaikki arvot yhtä aikaa. Se on siis moninkertaisesti nopeampi kuin normaali tietokone. Kvanttien suurin ongelma on kuitenkin niiden hauraus. Toimiakseen ne vaativat jopa absoluuttista nollapistettä läheneviä lämpötiloja, ja pienikin häiriö voi romahduttaa superposition ja kaataa koneen. Onneksi kvanttiteknologia kehittyy vauhdilla, ja optimistit povaavat niiden saapuvan kotikäyttöön yllättävän pian.

Emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta näiden keksintöjen valossa se näyttää hyvin jännittävältä paikalta, eikö?