Maittavaa ja ekologista sesonkiruokaa

Syksyn sesonkiruokaa
Lähde: Pixabay

Neljä vuodenaikaa tuo sään lisäksi vaihtelua kotimaiseen ruokapöytään, sillä monessa taloudessa on nykyään tapana ostaa ruoka-aineksia aina sesonkien mukaan. Osasyynä sesonkiruoan suosioon on toki raaka-aineiden edullisuus, mutta myös luonnonvaroja halutaan näin säästää. Kun ainekset ostaa tuoreina, säilytykseen ja pakastamiseen kuluu vähemmän energiaa.

Ruoka itsessään on myös maittavampaa kun sen syö satokaudella. On tyystin toista herkutella esimerkiksi avomaalla kasvaneilla mehevillä suomalaismansikoilla tuoreeltaan auringon paahteessa kuin mutustella tehoviljeltyjä ja usein mauttomia Etelä-Euroopan tuontimarjoja pakkasen keskellä.

Kesän sesonkituotteita ovat luonnollisesti tomaatti, kasvikset ja kesän marjat. Syksyn tullen kotimaiset omenat ja hedelmät, kurpitsa sekä sienet nousevat ruokapöydissä pääosaan. Talvipakkasten saapuessa juurekset tekevät kauppansa – kaali, porkkana, punajuuri ja nauris ovat suomalaisten suosikkeja, joita ahmitaan erityisesti joulun aikaan laatikoiden muodossa.

Joistain kasviksista suomalainen ei kuitenkaan luovu talvipakkasillakaan. Kotimaista kurkkua ja tomaattia halutaan ympäri vuoden – nihkeät Euroopan vastineet jätetään armotta hyllylle. Tätä kysyntää varten lukuisat kasvihuoneet paahtavat ympäri vuoden, jotta herkkusuut saavat tuoreet kurkkunsa leivän päälle ja raikkaat tomaatit salaatin lisukkeeksi myös kylmimpinä kuukausina.

Suomalainen kasvukausi on pohjoisesta sijainnista johtuen sangen lyhyt, mutta oikein säilöttynä ja hyvin pakastamalla pääsee kesän ja syksyn antimista nauttimaan myös talvella. Juurekset säilyvät pitkään sellaisenaan viileissä olosuhteissa. Samoin pakastetut marjat säilyttävät ravintoarvonsa, joten niitä voi huoletta popsia talvikuukausina, kunhan sulatettuja tuotteita ei pakasta uudelleen.

Satokauden tuotteiden syönti kannattaa useista syistä.

  • Ekologinen valinta: Luonnollisesti kasvatetut kasvikset, juurekset ja hedelmät kuluttavat vähemmän energiaa. Lähitilalta hankittujen tuotettujen elinkaari pellosta ruokapöytään on lyhyt ja näin säästää luontoa.
  • Edullinen kukkarolle: Satokauden huipulla runsas tarjonta laskee hintoja.
  • Maku: Kotimaiset satokasvikset ovat maukkaita ja tuoreeltaan syötynä niiden ominaisuudet ovat parhaimmillaan.
  • Terveysvaikutukset: Vähemmän jalostetut tuotteet tekevät hyvää keholle ja mielelle. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalio monipuolistuu luonnostaan.

Syksyn sesonkituotteet

Marjat

Marjakausi alkaa kesän keskellä kun mansikat ovat hehkeimmillään. Syksyn ja syyssateiden tullen mustikka, puolukka ja vadelma pääsevät esiin. Marjoja itse metsässä poimimalla saa myös liikuntaa ja samalla säästää selvää rahaa verrattuna kaupan hintoihin. Säästyneet eurot voi käyttää vaikka virtuaaliherkkuihin pelatessaan casinon hedelmäpelejä itse poimittuja marjoja popsittaessa. Marjat ovat todellisia vitamiinipommeja, joista saa myös tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita sekä elintärkeää ravintokuitua, joka ylläpitää suoliston toimintaa.

Omenat

Suomalaiset omenat ovat parhaimmillaan elokuusta lokakuun tienoille. Omenat voi sellaisenaan laittaa vaikka salaatin lisukkeeksi tai niistä voi tehdä omenahilloa.

Päärynä

Lokakuinen päärynäsato on kaikkein maukkain ja päärynöillä voi lisätä makua

esimerkiksi piiraisiin tai hedelmäisiin jälkiruokiin.

Kaali

Kotimainen kaali kypsyy pitkälle lokakuuhun. Kaalipata tai -muhennos on edullinen, helppo tehdä ja se säilyy pitkään pakkasessa. Useat eri kaalilajikkeet antavat myös mahdollisuuden kokeilla eri makuyhdistelmiä tai lisätä kotimaisia vivahteita eksoottisiin ruokiin, kuten wokkiin.

Kurpitsa

Kotimainen kurpitsa on nyt kaikkein kypsimmillään. Kurpitsasta saa osaava kokki loihdittua makoisaa pikkelsiä maustamaan muita ruokia tai kurpitsasosetta, jolla voi täydentää esimerkiksi risottoja tai keittoja. Halloween-juhlien klassikko on tietysti kurpitsa-latte.

Sieniherkkuja
Lähde: Pixabay

Sieniä syksyn ruokapöytään

Sieniä poimitaan jo keväällä lumien sulettua. Varsinainen satokausi kuitenkin ulottuu pitkälle syksyyn. Suomalaisista sienistä suppilovahvero on yleisin ja niitä voi poimia lumen tuloon asti. Perinteisesti suppilovahverot kuivataan ja pakastetaan, mutta niitä voi hyvin pilkkoa sellaisenaan pannulle ja paistaa. Herkkusuut saavat sienistä aikaan esimerkiksi makoisan kastikkeen tai salaatin.

Sienestys on mukavaa puuhaa, mutta jos oma sienituntemus on vielä hakusessa, sienimetsälle kannattaa lähteä kokeneemman sienestäjän kanssa. Alla muutamia tärkeitä vinkkejä onnistuneeseen sienestysreissuun.

  • Kerää vain sieniä, jotka varmasti tunnistat
  • Kerää sienet metsästä, älä teiden varsilta
  • Sienien valikointi ja perkaaminen kannattaa aloittaa jo poimiessa

Suositeltavia kotimaisia ruokasieniä

Kanttarelli

Keltavahvero eli kanttarelli on arvosieni, jota kasvaa eniten Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen tunnistaa keltaisesta väristään. Nämä sienet voi käyttää heti puhdistuksen jälkeen. Suosittu ruokalaji on kanttarellikeitto.

Herkkutatti

Herkkutatti on helppo tunnistaa ja se on ruokasienenä monipuolinen. Tämä sieni sopii pataruokiin ja liharuokien lisukkeeksi tai sen voi säilöä myöhempää käyttöä varten kuivaamisen jälkeen. Sienet on syytä perata hyvin, sillä herkkutatti maistuu myös toukille. Vinkki: parhaimman makuiset herkkutatit ovat yleensä nuoria yksilöitä.

Karvarousku

Sienisalaatteihin sopiva karvarousku tulee keittää hyvin ennen käyttöä ja säilöntä tapahtuu suolaamalla. Väritykseltään sieni on vaaleanpunainen ja lakissa on hienoinen karvapeite sekä tummanpunaisia renkaita.