Tulevaisuudessa saatat astua robottibussiin

Itseajava bussi Hollannissa
Lähde: Wikimedia

Itseajavat autot ovat olleet tapetilla jo useamman vuoden ajan. Amerikassa Tesla innovoi henkilöautojen automatiikka-alan kiistattomassa kärjessä. Muut autovalmistajat kyttäävät hanakasti ohituspaikkaa, kunhan markkinat ovat tälle tarpeeksi kypsät. Muutama vuosikymmen saattaa kuitenkin vielä vierähtää, ennen kuin kuskittomat taksit tai itseohjautuvat autot ovat arkipäivää jokaisessa kaupungissa.

Henkilöliikenteen puolella itseohjautuvat autot ovat edelleen verraten kalliita. Sähköautojen hidas esiintulo ennakoi kuluttajamarkkinoille yhtä hidasta adaptaatiota itseohjautuviin autoihin. Tästä syystä automatisoidusta joukkoliikenteestä ennustetaan ensimmäistä suurta läpimurtoa kaupunkiteillä. Esimerkiksi suuret kuljetusyhtiöt Euroopassa ja Yhdysvalloissa käyttävät nyt jo rekoissaan itseohjautuvaa tekniikkaa, kuskin vain seuratessa ajamista valtaväylillä liikuttaessä.

Myös Suomessa itseajavaa teknologiaa kehitetään kiivaasti. Ensimmäisen kerran itseajavia busseja testattiin Helsingissä pari vuotta sitten. Niitä ällisteltiin niin paikallisesti kuin maailman valtamedioissakin. Nykyisin itseajavia busseja näkyy maailman metropolien kaupunkiliikenteessä säännöllisesti. Erityisesti Kiina ja Japani – yrittäessään ratkaista harvenevien esikaupunkialueiden kuljetusongelmia ja väestön ikääntymisen tuomia haasteita – ovat ottaneet robottibussit pysyväksi osaksi tulevaisuuden liikennesuunnittelua.

Tukholman reittiliikenteeseenkin vihittiin vastikään sähkörobottibussi, reittiliikenteen muotona, jonka suitsutettiin olevan ensimmäisenä laatuaan maailmassa. Suomi taisi kuitenkin ehtiä teknisesti ensin. Ruotsalaisten neitsytmatka uudella pikkubussilla jäi lattanaksi, ja matkanteko eteni lähes kävelyvauhtia. Kolme säännöllisesti liikenteessä kulkevaa bussia on jo kuitenkin saavutus sinällään. Jää silti nähtäväksi mikä maa tai kaupunki pystyy ensimmäisenä lyömään itsensä maailmankartalle kuskittomalla joukkoliikenteellä.

RoboBusLine tuo robottibussit Helsinkiin

Helsingin keskustan liikennettä
Lähde: Pixabay

Kesällä 2016 nähtiin pääkaupungin kaduilla kummia, kun pieni sähkövoimainen robottibussi ohjautui itsenäisesti eteenpäin. Kolmivuotinen, itseajavan joukkoliikenteen toiminnallisuutta testaava RoboBusLine -hanke sai tuolloin Helsingin kaupungilta vihreää valoa ja samalla reilun 260 000 euron rahoituksen. Ranskalaisyhtiö NAVYA:n toimittama minibussi liikennöikin kesäisin Pohjois-Helsingissä, Kivikon kaupunginosassa – aina syyskuuhun asti kuljettaen matkustajia ilmaiseksi tavalliselta bussipysäkiltä paikalliseen urheilupuistoon.

Kuski on edelleen mukana turvallisuussyistä, mutta puuttuu ajamiseen vain vaaratilanteissa. Toistaiseksi kaikki on sujunut huolettomasti. Tekoälyn huolehtiessa turvallisesta matkanteosta, kyyditettävä voi nauttia vaikka runsaasta kasinotarjonnasta lempisivustollaan. Aikaa on kylliksi, sillä robottibussin huippunopeus kyseisellä reitillä on vain 18km/h.

Hankkeen ensisijainen tarkoitus on tuottaa tutkimusdataa kotimaisille yrityksille. Toinen tärkeä tavoite on selvittää, kuinka hyvin itseohjautuva joukkoliikenne voisi parantaa siirtymäliikennettä. Nykyisellään, esimerkiksi Länsimetron avaamisen jälkeen, usean kaupunkilaisen matka-ajat pitenivät. Syynä oli poikittaisten bussilinjojen lakkauttaminen. Kuskittomat minibussit voisivat toimia lyhyemmillä välimatkoilla kotikulmilta isommille asemille, joista matka jatkuisi perinteisin tavoin.

RoboBusLine

  • Helsingin kaupungin ja EU:n rahoittama kokeilu
  • Yksi NAVYA:n valmistama bussi liikennöi keväästä syksyyn kolmen vuoden ajan
  • Projektin päätyttyä arvioidaan jatkoa
  • Robottibussi toimii sähköllä ja sen huippunopeus on 25km/h
  • Hanketta johtavat Eetu Rutanen ja Harri Santamala Metropolian Ammattikoulusta

Mitä Aasia edellä, sitä muut perässä

Japani on tunnetusti huipputeknologian maa, jossa automatiikkaa löytyy joka elämän osa-alueelta. Ikääntyvä väestö on lisännyt ongelmia erityisesti taajamissa, ja harveneva väkiluku on tehnyt perinteisestä joukkoliikenteestä lähes kannattamatonta. Viime vuonna Tokion pohjoispuolella sijaitsevassa, pienessä Nishikatan kaupungissa ryhdyttiin testaamaan itseohjautuvia busseja vanhustenhuollon tukena. Seniorikansalaisia on kuljetettu kuusipaikkaisella robottibussilla paikalliseen terveyskeskukseen. Kokeilu jatkuu edelleen, ja mikäli se onnistuu, itseajavat minibussit on tarkoitus ottaa käyttöön koko Japanin alueella jo parin seuraavan vuoden aikana.

Kiinassa, ulkomailla ensisijaisesti hakukoneestaan tunnettu, Baidu on aloittanut bussivalmistaja King Longin kanssa kuluvana vuonna maan ensimmäisen itseohjautuvan bussimalliston massatuotannon. Minibussit on tarkoitus ottaa käyttöön maan suosituimmissa turistikohteissa sekä suurimmilla lentokentillä. Yhtiön kehittämä tekoäly tähtää ajamisessa täyteen autonomiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että robottiajoneuvo kykenee toimimaan ilman ennalta määrättyä reittiä.

Teollinen automaatio
Lähde: Pixabay

Etäohjaus automaation tukena

Vilkkaassa kaupunkiympäristössä operoiminen on aivan toisenlaista kuin valtatieosuuksilla, joissa jalankulkijat, pyöräilijät sekä tasa-arvoiset risteysalueet ovat harvassa. Yllättäviä tilanteita syntyy tämän tästä, eivätkä konenäkö ja koneäly osaa vielä erottaa kaikkia vaaratilanteita tarpeeksi nopeasti. Myös eettiset ongelmat puhuttavat niin kansaa kuin filosofejkina. Meneillään olevissa robottibussikokeiluissa tutkitaankin samalla mahdollisia hybridiratkaisuja, jossa itseohjautuvia busseja tai metroa seurattaisiin etävalvomosta. Samalla joukkovälinettä voitaisiin poikkeustapauksissa kauko-ohjata.

Edistyneitä etäratkaisuja hyödynnetäänkin jo pitkälle teollisuuden robotiikan puolella niin tehdassaleissa kuin vaikeakulkuisissa tai muuten vaarallisissa olosuhteissa, joihin ihmisillä ei ole muutoin asiaa. Todennäköisesti tulevaisuuden joukkoliikenne onkin automatisoitu tiettyyn pisteeseen asti. Helpot tehtävät jätetään koneälyn hoidettavaksi, mutta inhimillinen tekijä on aina jollain tavalla läsnä turvallisuuden varmistamiseksi.